Allergia-, iho- ja astmaliiton Tuoksuton viikko -kampanja 30.10.–12.11.2017

5.9.2017

ALLERGIA-, IHO- JA ASTMALIITTO: SUOMESSA ON PUOLI MILJOONAA TUOKSUHERKKÄÄ

https://www.allergia.fi/tuoksuton-viikko/

 

Tuoksuton viikko 30.10.–12.11.2017
Joka kolmas suomalainen saa oireita tuoksuista

Tuoksuton viikko -kampanja haastaa huomioimaan tuoksuherkkien suuren joukon. Allergia-, iho- ja astmaliiton tutkimuksen mukaan julkinen liikenne, ravintolat ja baarit sekä teatterit ovat paikkoja, joissa tuoksuherkät saavat useimmiten oireita. Vahvasti tuoksuherkät joutuvat välttelemään jopa kauppakeskuksia, sillä monet tuotteet tuoksuvat voimakkaasti.

Eniten oireita aiheuttavat haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, hiuslakat sekä voimakkaasti tuoksuvat kukat. Tuoksuherkkyyden yleisimpiä oireita ovat nuha, päänsärky, silmäoireet ja pahoinvointi. Tuoksuherkkyys ei ole sama kuin hajusteallergia, joka tarkoittaa kosmetiikan hajusteiden aiheuttamaa kosketusallergiaa iholla.

  • Tuoksuttoman viikon tavoitteena ei ole tehdä maailmaa tuoksuttomaksi. Sen sijaan haluamme haastaa niin yksityisiä ihmisiä kuin julkisia tiloja ja yrityksiä ottamaan valinnoissaan huomioon tuoksuherkkien suuren joukon, viestintäpalvelujen johtaja Niki Alanko Allergia-, iho- ja astmaliitosta sanoo.
  • Pienillä teoilla jokainen meistä voi helpottaa tuoksuherkän elämää. Lempihajuvettä voi käyttää maltillisesti, tuoteasettelussa yritykset voivat huomioida myös tuoksuttoman reitin, ja tilatuoksut ovat täysin tarpeeton lisä, hän painottaa.  

Suomessa on puoli miljoonaa vahvasti tuoksuherkkää

Allergia-, iho- ja astmaliiton tänä syksynä julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomessa on puoli miljoonaa vahvasti tuoksuherkkää. Oireita tuoksuista saa lähes kaksi miljoonaa suomalaista. Tutkimus osoitti, että tuoksuherkkien oireet ovat todellisia ja vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun.

  • Kampanjoimme tuoksuherkkien puolesta nyt neljättä kertaa. Kampanjalla olemme saaneet lukuisia kaupunkeja sitoutumaan tuoksuttomiin arvoihin, kauppoja harkitsemaan tarkemmin tuotesijoitteluaan sekä esimerkiksi tuoksuttomia teatteriesityksiä. Ylipäätään ihmiset uskaltavat puhua tuoksuherkkyydestään, Niki Alanko Allergia-, iho- ja astmaliitosta sanoo.

Tuoksuton viikko -kampanjasivustolla www.tuoksutonviikko.fi voi lukea lisää tuoksuherkkyydestä, tehdystä tutkimuksesta sekä tavoista, joilla jokainen voi osallistua kampanjaan pienin ja huomaavaisin keinoin. Sivuilla voi myös testata oman tuoksujalanjälkensä.

Lisätiedot

Niki Alanko, viestintäpalvelujen johtaja, p. 040 5255 982

Maija Krappe, tiedottaja, p. 050 440 6916, tiedotus@allergia.fi

 

 

 

 

Allergia-, iho- ja astmaliitto on tehnyt ensimmäisen suomalaisille suunnatun tutkimuksen tuoksuherkkyydestä. Tutkimus osoitti, että tuoksuherkkien oireet ovat todellisia ja vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun.

Tutkimukseen vastanneista lähes joka kolmas arvioi itsensä tuoksuherkäksi. Heistä vajaa kolmannes määriteltiin vahvasti tuoksuherkäksi. Tuoksuherkkyys vaikuttaa merkittävästi noin puolen miljoonan suomalaisen elämään. Tutkimus tehtiin mini-Suomi -otoksella, joka kattaa laajasti suomalaisen aikuisväestön.

  • Eniten oireita aiheuttavat haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, hiuslakat sekä voimakkaasti tuoksuvat kukat. Tuoksuherkkyyden yleisimpiä oireita ovat nuha, päänsärky ja silmäoireet, sanoo asiantuntija Sanna Virtanen Allergia-, iho- ja astmaliitosta.

Vahvan tuoksuherkkyyden kriteerit täyttyivät, mikäli vastaaja oli hakenut apua tuoksuherkkyyteen terveydenhuollon ammattilaisilta tai hän oli joutunut olemaan poissa työ- tai opiskelupaikalta viimeisen puolen vuoden aikana tai hän koki tuoksuherkkyyden heikentävän merkittävästi elämänlaatuaan.

Kallis oireyhtymä

Tuoksuherkkyydellä ei ole kansainvälistä tautiluokitusnumeroa, koska sen katsotaan olevan oireyhtymä. Lisäksi tuoksuherkkyyden yhdenmukaiset lääketieteelliset kriteerit puuttuvat ja diagnosointiin ei ole olemassa objektiivisia mittareita. Tuoksuherkkyys ei ole sama kuin hajusteallergia, joka tarkoittaa kosmetiikan hajusteiden aiheuttamaa kosketusallergiaa iholla

  • Luokitusnumeron puuttuminen merkitsee sitä, että tuoksuherkällä ei välttämättä ole samaa oikeutta sosiaaliturvaan kuin muilla pitkäaikaissairailla, vaikka pahimmillaan tuoksuherkkyyden oireet heikentävät elämänlaatua merkittävästi ja voivat johtaa jopa työkyvyttömyyteen, asiantuntija Sanna Virtanen sanoo.

Tuoksuherkkyydestä aiheutuvat ylimääräiset kulut arvioitiin keskimäärin

sadaksi euroksi vuodessa ja vahvasti tuoksuherkillä lähes kaksinkertaisiksi. Siten tuoksuherkkyydestä aiheutuvat kustannukset voivat Suomessa nousta 150 miljoonaan euroon vuodessa.

Lisätiedot

Asiantuntija Sanna Virtanen, 0400 241104, sanna.virtanen@allergia.fi

Tiedottaja Maija Krappe, 050 440 6916, tiedotus@allergia.fi